Laura Mannisen Sitten tapasin pehmeän miehen riemastuttaa terävällä parisuhdeanalyysillaan

by Larissa Raudas
0 comment

Laura Mannisen Sitten tapasin pehmeän miehen (Otava 2020) riemastuttaa terävällä parisuhdeanalyysillaan. Romaani on yhtä aikaa humoristinen ja syvällinen, kerronta räiskyvän terävää ja keskiössä seikkailee vielä lukijan hurmaava henkilöhahmo.

Päähenkilö Marjaana kulkee suhteesta toiseen, mutta aina jokin menee vikaan lupaavan alun jälkeen. Marjaanalle sattuu ja tapahtuu. Kun yksi suhde päättyy, uusi löytyy tilalle tuota pikaa.

Akateemisesti koulutettu Marjaana työskentelee sosiaalialalla. Iltaisin hän suuntaa Helsingin klubeille kuuntelemaan bändejä. Marjaana nimittäin rakastaa musiikkia. Ja Almodóvarin elokuvia. Ja mitä miehiin tulee, sanojensa mukaisesti hän pitää miehistä. Myös miehet pitävät Marjaanasta. Ainakin aluksi.

Miesten suhteen Marjaana ei ole laisinkaan valikoiva. Poikaystäviä löytyy muualtakin kuin musiikkiklubeilta. Suhdekatalogista löytyy muun muassa kompostoiva mies, taiteellinen mies, kalastava mies ja urheileva mies. Taksijonosta löytyy pehmeä mies, jonka kautta avartuu Marjaanan persoonallisuuden kontrolloimaton puoli. Tosin ei pehmeän miehen toimintakaan järin kontrolloitua ole. Vaimo on raskaana, mutta sitä hän ei ole Marjaanalle kertonut.

Manninen loistaa humoristisella otteellaan. Kielellinen ilmaisu on reteän suoraviivaisesti ja asioista puhutaan niin sanotusti niiden oikeilla nimillä. Marjaanan seksuaalisuutta ja suorastaan himokasta suhtautumista miehiin kuvataan raikkaalla tavalla. Makuuhuoneessa tapahtuu. Silloinkin tapahtuu, kun kyseessä ei ole parisuhde. Marjaana päätyy naprapaatin hoitopöydälle stringit jalassa, sillä hän luulee, että vastaanotolla ollaan housut jalassa kuten ylävartalohieronnassa.

Marjaanan mainio draivi ja täyteläinen henkilökuva rakentuvat luontevasti minä-kerronnan kautta. Kontrastina päähenkilölle useat sivuhenkilöt, kuten marsuille omistautuva äiti ja poikaystäväkandidaatit, saavat karikatyyrimäisiä piirteitä.  

Kertojan ääni on hienoisesti epäluotettava. Itseään vahvaksi ja itsenäiseksi naiseksi luonnehtiva Marjaana on suhderiippuvainen. Yksin hän ei osaa olla. Uusi ihastus vie aina mennessään, ja Marjaana ampaisee täysillä mukaan uuden poikaystävän elämään. Poikaystävien kiinnostuksen kohteista tulee myös Marjaanan kiinnostuksen kohteita. Oma elämä jää tausta-alalle. Paras ystävä Saara ja tärkeä musiikkiharrastus hyllytetään, kun uusi suhde käynnistyy.

Omat rajat hämärtyvät, ja Marjaana ryhtyy miesten painostuksesta niin vapaaseen suhteeseen kuin kasvissyöjäksikin. Kompostoivaa miestä häiritsee ihon lävitse tuleva lihansyöjän haju. Marjaanaakin häiritsee keittiön pöydällä oleva matoja kuhiseva komposti, mutta sen hän pitää tyynesti omana tietonaan.

Sentään Kusi-Pasille Marjaana sanoo ei. Hän ei suostu virtsaamaan Manalassa coolisti tanssineen kauniin miehen päälle.

Kyseessä voisi olla kehityskertomus, mutta loppuepisodia kohden vaikuttaa koko ajan selkeämmältä, että suoranaista kehitystä ei juurikaan tapahdu, ainakaan parisuhderintamalla.

Teoksen aikajänne yltää 1990-luvun alkupuolelta lähes nykypäivään. Marjaanan henkilöhistoriaa ja ajankulua taustoittavat ihmissuhteiden ohella lukuisat iloa tai lohtua tuovat levyt ja keikat Helsingin klubeilta. Musiikkiteema on tärkeällä sijalla Pehmeässä miehessä. Teoksen nimi kantaa jopa omaa Spotify-listaa, josta löytyy kirjan musiikkianti.  

Mannisen osittain omakohtaisessa debyyttiteoksessaan Kaikki Anteeksi (WSOY 2018) käsitellään myös parisuhdetta. Siitä huolimatta teokset ovat kuin toistensa ääripäät. Tunnelmaltaan synkkä Kaikki anteeksi on tärkeä puheenvuoro vaietusta aiheesta, parisuhdeväkivallasta. Ilmestyttyään teos herätti ansaittua huomiota ja keskustelua vallankäytöstä ja lähisuhdeväkivallasta.

Pehmeän miehen myötä Manninen on astunut pimeästä valoon. Teosten kirjallinen ilmaisu on hyvin erilaista keskenään. Teemaltaan koruttomassa Kaikki Anteeksi -teoksessa kerronta on koristeellista ja ympäristöä kuvaillaan tarkasti ja hetkittäin jopa runollisesti raskaan tarinan vastapainoksi. Pehmeässä miehessä ei turhia kaunistella. Seurustelua kuvataan juuri sellaisena kuin se kaikkine ristiriitoineen saattaa olla.

Maria Jotunin tapaan Mannisella on taito kuvata synkkää perhetragediaa, jota varjellaan salaisuutena kulissien takana. Yksittäisen ihmisen inhimillisen taakan paino on vangittu intensiiviseksi tarinaksi Huojuvasa talossa ja Kaikki anteeksi -teoksessa.  Kuten Jotuni, Manninen loistaa myös terävällä huumorilla ja taitaa notkean dialogin käytön.

Manninen on kirjailija, joka on astunut rohkealla otteella suomalaisen kirjallisuuden kentälle. On erittäin mielenkiintoista nähdä, mitä seuraava kirja tuo tullessaan.

Laura Manninen
Sitten tapasin pehmeän miehen
Otava 2020
263 s

Lue myös nämä

Leave a Comment