Ser­lac­hius-re­si­dens­si elä­vöit­tää Mäntän taide-elämää

Ser­lac­hius-museoilla on vahvat perinteet Mäntän kult­tuu­ri­his­to­rias­sa, mutta pe­rin­tei­den päälle haetaan rohkeasti myös uutta. Nyt Ser­lac­hius-museoiden katse on koh­dis­tu­nut ny­ky­tai­tee­seen. Tam­mi­kuus­sa2015 avataan Ser­lac­hius-re­si­dens­si, jolloin Mänttään saapuu ny­ky­tai­teen tekijöitä. Re­si­dens­sin myötä odotetaan toimintaa ih­mis­ryh­mien välille

Pienestä koostaan huolimatta Mänttä on vilkas kulttuurikaupunki. Serlachius-museot värittävät Mäntän historiaa kuvataidekaupunkina, ja Mäntän kuvataideviikot tuovat kaupunkiin kulttuurillista aktiviteettia. Serlachius-museo Göstan laajennuksen myötä Serlachius-museot ovat saaneet paljon huomiota osakseen ja museon kävijämäärät ovat nousussa. Siitä huolimatta Mäntässä asuu pysyvästi hyvin vähän am­mat­ti­tai­tei­li­joi­ta. Serlachius-museoiden johtaja Pauli Sivonen on kaivannut Mänttään vakituista kulttuurielämää, ja  käyttöä piti keksiä myös vanhalle talonmiehen virka-asunnolle. Kumpaankin ongelmaan löytyi ratkaisu, kun  museoiden yhteyteen päätettiin perustaa vierasateljee. Residenssivieraiden myötä Mänttään saadaan ympärivuotista nykytaiteeseen keskittyvää toimintaa. Sivosta siteeraten kaupungin elämään tulee ”pörinää.”

Serlachius-museoiden pääkuraattori Laura Kuurne näkee residenssitoiminnan oivana keinona luoda uusia mahdollisuuksia: ”Serlachius-museo on uusi toimija nykytaiteen kentällä, ja residenssin kautta voi rakentaa kansainvälisiä suhteita ja levittää tietoa Mäntästä näyttely- ja työskentelypaikkana.”

Vierasateljeen vetovoima

Residenssiä ylläpitää Serlachius-museot yhdessä Mäntän kuvataideviikkojen kanssa. Mäntän kuvataideviikoilla on ennestään vakaat yhteydet nykytaiteen kentälle. Kuvataiteilijoiden lisäksi vierasateljeehen voi hakea myös taiteen tutkijat sekä muut museoalan ammattilaiset. Kuurne mainitsee, että museon taidekokoelmat ovat kiinnostaneet tutkijoita. 

Residenssiläisten valinnassa Sivonen painotti vuo­ro­vai­kut­tei­suu­den merkitystä. ”Valinnassa suosittiin yhteisötaiteellisia projekteja, joiden kautta tulee elävyyttä ja toimintaa ihmisryhmien välille.” 

Virallisesti toiminta käynnistyy tammikuussa 2015, jolloin Serlachius-residenssiin saapuu kaksi ulkomaista videotaiteilijaa. Kuitenkin jo tänä syksynä re­si­dens­si­toi­min­nas­ta saatiin esimakua, kun kymmenen päivän ajaksi Mänttään tuli työskentelemään yhdeksän valokuvataiteilijaa. Erilaisten projektien myötä syntyi teoksia, jotka ovat esillä Serlachius-museo Göstan paviljongissa ensi kesänä. Näyttelyn kuraattorina toimii syntyperältään mänttäläinen Ville Lenkkeri, joka tulee kesän 2015 residenssiin nykyisestä kotikaupungistaan Tukholmasta työstämään valokuvaprojektiaan. 

Sivosen mukaan Suomen taidemaailmassa näkyy pää­kau­pun­ki­kes­kei­syys, ja Kehä III:n ulkopuolelle ei hevin lähdetä. Kuitenkin jo ensimmäisen vuoden residenssiin hakemuksia tuli mukavasti, ja seuraavaksi vuodeksi odotetaan hakijamäärän kasvua. Hakijoista puolet olivat ulkomaalaisia. Sivosella on vahva usko Mäntän vetovoimaan: ”Mänttä on taidekaupunkina vireä ja iso läpimurto on meneillään.” 

Residenssitoiminta on maailmalla tunnettua ja verkostoituminen on vahvaa. Sivonen kuvaa residenssin luomaa liikkuma-alaa: ”Toisille residenssielämä on jopa elämäntapa. Nämä residenssieläimet siirtyvät residenssistä toiseen. Ulkomaalaisille vierailijoille Mänttä tarjoaa suomieksotiikkaa.”

Yksi tulevan residenssin osallistujista on Yhdysvalloissa asuva japanilainen taiteilija Takeshi Moro. Moro on ennestään tuttu mänttäläisille, sillä hän toteutti valokuvaprojektin paikallisen vas­taan­ot­to­kes­kuk­sen kanssa viime kesänä. ”Tällaiset pidemmät suhteet taiteilijoiden kanssa ovat residenssin parasta antia – kun Mänttä ja mänttäläiset tulevat tutuksi, on mahdollista toteuttaa monenlaisia yhteisöllisiä projekteja,” kiteyttää Kuurne. 

”Mänttä on eksoottisin paikka Suomessa tällä hetkellä”

Helsinkiläinen Kuvanveistäjä Antero Toikka istuu tilavassa ateljeessaan Oulunkylässä. Lokakuun sade ropisee taustalla, kun Toikka esittelee kuvia veistosmalleistaan. Suomen Taiteilijaseuran Ateljeesäätiön ateljeeasuntonsa Toikka jättää toviksi ensi keväänä, jolloin hän osallistuu Serlachius-residenssiin. Mäntässä on odottamassa asunto, ateljee ja polkupyörä. Ja ennen kaikkea Visio 2015 -näyttely, joka on esillä Göstan paviljongissa sekä museon ulkoalueella 12.6 - 13.9.2015.

Toikalla on vahvat siteet Mänttään entuudestaan, sillä kuvanveistäjä on asunut ja käynyt koulua lapsuudessaan ja nuoruudessaan Mäntässä. Toikka toteaa, että hänellä on kiinteä yhteys Serlachius-museoihin: ”museoilla oli voimakas vaikutus nuoreen ihmiseen.”

Osallistumisestaan Serlachius-residenssiin Toikka on otettu. ”On ainutlaatuinen tilanne olla mukana kansainvälisessä jengissä.” Samalla hän jatkaa, kuinka vuosien saatossa yleinen suhtautuminen nykytaidetta kohtaan on muuttunut Mäntässä. Siihen suhtaudutaan nyt aivan erilailla kuin 1990-luvulla. ”Mänttä on eksoottisin paikka Suomessa tällä hetkellä.” 

Toukokuun ajan kestävä residenssi on ihanteellinen näyttelyn pystyttämisen kannalta, ja residenssiin majoittuvat myös Toikan tekniset apulaiset. Toikka on tyytyväinen, kun näyttelyn ripustamisen voi tehdä huolella. ”Galleriaan ripustus tehdään kahdessa vuorokaudessa, ja töitä painetaan yötä myöten. Nyt siihen on mahdollista satsata aikaa ja ajatusta.” 

Serlachius-museoiden tiedottaminen ja tekninen puoli ovat Toikan mieleen. ”Museotekniikka on huipputasoa, ja materiaalit ovat viimeisen päälle. Lattiakin on mattapestattua valkotammea.”

Näyttelyn konseptin Toikka luo yhteistyössä museon kanssa. Visio 2015 -näyttelyn suunnittelemisessa ja toteutuksessa mennään Toikan sanoin ”tekniikka edellä.” Toikka paljastaa seuraavan kesän näyttelystä sen verran, että hänen töissään äänellä on suuri merkitys. Näyttelyn keskiössä on taiteen, arkkitehtuurin ja maiseman kohtaaminen, ja valaistus ja äänitekniikka ovat tärkeässä osassa. Matematiikka ja muotojen moninaisuus kietoutuvat Toikan veistoksiin. 

Kuurne painottaa, että Mäntässä on valmiina erilaisia toimijoita ja yhteistyötahoja, joita residenssivieraat voivat hyödyntää. Samoilla linjoilla on Toikka, jolla on jo valmiit suhteet solmittuna Mäntän metallimaalaamoon. Yritysyhteistyötä hän on tehnyt aikaisemmin Mäntässä.

Kaikkien etu

Suomalainen pikkukaupunki voi olla vetovoimainen taidekaupunki, jopa kansainvälisestä näkökulmasta katsottuna. Residenssin myötä Mänttä saa uuden taiteellisen ulottuvuuden, josta hyötyvät kaikki osapuolet. Kansainvälisyys, verkostoituminen ja uuden luominen kiteytyvät Serlachius-residenssin toimintaan. 

Kuurne kiteyttää residenssitoiminnan siten, että se on pitkäkestoista taiteen tukemista. 

”Toivomme, että residenssi luo uusia suhteita taiteen tekijöiden ja sitä tutkivien ja esittelevien tahojen välillä, niin Suomessa kuin kansainvälisestikin.” 

Lokakuun alussa Teollisuus Taiteen Liitto Ornamon seminaarissa Helsingissä vieraili brittiläinen museobrändääjä David Whitmore, joka säväytti kysymyksellään siitä, kuka on museon tärkein henkilö. Vastaus oli yksiselitteinen: kävijä. Toikka siteeraa pilke silmäkulmassaan Whitmoren painavaa kommenttia. ”Sherlachius-museot ovat tämän jo sisäistäneet.”

Kuva: Antti Puskala

Suomen museoliiton P.S.-blogi 24.10.2014