Tyttö seisoo olohuoneen hyllyn edessä. Katse etsii kirjoja, mutta niitä ei montaa ole. Kouluun täytyy viedä kirja äidinkielentunnille. Joku luokkakavereista saa kirjan luettavakseen, ja hän saa puolestaan lukea jonkun toisen tuoman kirjan. Kun tyttö tulee koulusta kotiin, hän lukee saamansa nuorten kirjan heti. Kirjassa on mukaansa tempaava juoni ja kaunis vaalea kansi. Tyttö jää katsomaan kantta pitkäksi aikaa. Hän toivoo, että kirja olisi hänen.
Muut oppilaat ovat palauttaneet kirjat jo aikaa sitten. Luokkakaveri muistuttaa monta kertaa tyttöä, että hän palauttaisi kirjan. Tyttö muistaa sen kyllä, mutta hän sanoo aina, että unohdin. Hän ei halua palauttaa kirjaa, koska kirja edustaa hänelle jotakin sellaista, mihin hän haluaisi olla osallisena.
Työläistaustaisessa kodissa ei lueta, eikä kukaan aikuinen ole osannut ohjata häntä kirjastoon. Tytön onneksi hän tutustuu mummolan naapurissa akateemiseen pariskuntaan, joka antaa hänelle kirjoja luettavaksi. Tyttö ahmii tutkimusmatkailijoiden kertomuksia ja elämäkertoja. Lukeminen vie mennessään ja herättää uteliaisuuden ja halun oppia lisää.
Kerran hän pääsee vierailemaan äidinkielen opettajan kotiin. Siellä on koko seinän kattava kirjahylly, joka on täynnä kirjoja lattiasta kattoon. Näky tekee häneen suuren vaikutuksen.
Kun ajattelen kulunutta vuotta 2023, on se ollut monella tapaa epävakaa. Sodat, ilmastonmuutos ja talouden taantuma ovat synkistäneet uutisvirtaa. Myös lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ovat herättäneet huolta. Päällimmäisenä minulle tulee kuitenkin mieleen yksi vakava asia, joka uhkaa suomalaista hyvinvointia. Lukutaidon heikkenemistä on käsitelty laajasti mediassa kuluneen syksyn aikana.
Lukutaito on heikentynyt huomattavasti 2000-luvun alusta, jolloin suomalaisten nuorten lukutaito oli PISA-arvioinnissa OECD maiden paras. Lukutaito on edelleen hyvällä tasolla, mutta oppilaiden välillä on huomattavia eroja. Lähes 14:llä prosentilla nuorista on heikko lukutaito. Ilman hyvää lukutaitoa lasten ja nuorten on vaikea selviytyä arjen haasteista, ja pahimmassa tapauksessa heikko lukutaito voi johtaa syrjäytymiseen.
Syitä lukutaidon heikkenemiseen on etsitty kotoa sosioekonomisesta asemasta, koulusta, S2 -ryhmien vaikutuksesta tilastoihin ja sukupuolien välisestä erosta. Perinteisesti tytöt ovat olleet parempia lukijoita, mutta myös heidän osaltaan lukutaito on heikentynyt. Ongelman juurisyy lienee monien asioiden summa.
Avain hyvään lukutaitoon ja sanavaraston kartuttamiseen on monipuolinen lukeminen, jolloin on tärkeää lukea myös vapaa-ajalla. Kotoa saatu kannustus ja esimerkki ovat tärkeitä tekijöitä, jotta lapset innostuvat lukemisesta ja tutustuvat kirjallisuuteen.
Vaikka kannustusta kirjojen pariin ei kotoa tai tutuilta aikuisilta saisi, saavutettavuus on tehty kuitenkin helpommaksi tänä päivänä. Lukukeskus ja kirjastot järjestävät koulujen kanssa yhteistyössä lukukampanjoita, ja lukemaan voi opetella matalalla kynnyksellä kirjastossa lukukoiran kanssa.
Kaikkia hyvät keinot eivät tavoita kiinnostuksen puutteen vuoksi. Kotimaisten kielten keskuksen johtaja Leena Nissilän ja Pia Lumpeen (Kielikello 3/2022) mukaan nuorten lukutottumukset ovat yksipuolistuneet. Lehtiä ei lueta, ja moni lukee vain silloin, kun on pakko. Jatkuva some- ja mediavirta haastaa keskittymiskykyä ja vie kiinnostuksen toisaalle pitkistä teksteistä.
Se on harmi, sillä hyvä lukutaito on nimenomaan avain tasa-arvoon ja hyvään elämään.
Siitä, kun tyttö haaveili omasta kirjasta, on kulunut neljä vuosikymmentä. Hän on ystäväni, joka on tehnyt huomattavan uran liiketalouden parissa. Nykyään hänellä on oma kirjahylly, sellainen, jota hän lapsena katseli suuren kunnioituksen vallassa. Kirjat ja lukeminen ovat merkinneet hänelle paljon. Ennen kaikkea sitä, että niiden avulla hänen onnistui tehdä luokkahyppy.
Lukeminen mahdollisti hänelle suvun ensimmäisen korkeakoulututkinnon, ja sitä kautta mahdollisuuden elää taloudellisesti vakaata ja mielekästä elämää. Lukeminen herätti uteliaisuuden ja halun lähteä maailmalle, jonne hän pääsi mielenkiintoisen työuran viemänä.
Lähteet: